*

A Road to Hope

Kaikki blogit puheenaiheesta Yksinäisyys

Yksinäisyys on todellinen, ja kallis, ongelma

Yksinäisyys on paljon puhuttu ongelma jonka kohtaa päivittäin moni vanhus. Viime aikoina on enevissä määrin kiinnitetty huomiota myös siihen, että on paljon muitakin yksinäisiä kuin vanhuksia. Erilaisin toimenpitein yksinäisyyttä yritetään ehkäistä - siinä kuitenkaan onnistumatta, tai jos onnistutaan niin huonosti.

"Suomalaisten todellinen perusturva ovat toiset ihmiset"

Kirjoitus on kirjallinen versio esitelmästäni Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen työpajassa Kouvolassa 9.5.2017.

 

 

En ole tutkija tai yleishyödyllisen järjestön palveluksessa oleva asiantuntija kuten teistä useimmat. Arvioin yksinäisyyttä yhteistyön ja työnjaon käytännön kehittäjän näkökulmasta.

 

Kukkokiekuu, pariturva, yksinäisyys ja vanhusten vpk – mikä ei kuulu joukkoon

Ovikello soi. Naapurilla on hätä: ”Meidän asunnossa on ihan vieras ihminen. Voisitko tulla katsomaan.” Melkein jo arvaan, mistä on kyse. Mieli on siirtynyt ajassa taakse päin. Oma vaimo on ajatuksissa 40-vuotias, ei se vanha ihminen, joka nukkuu makuuhuoneessa. Saan naapurin rauhoitettua. Ja onneksi olin kotona.

Ikäihmiset, niin kuin me kaikki, tarvitsevat ihmiskontakteja. Jos sitä tuttua ja turvallista naapuria ei ole, niin etsivä vanhustyö on oiva tapa ehkäistä yksinäisyyttä ja tarjota kohtaamisia arkeen.

Yksinäisyys

Millaista on olla yksin? Tai kokea yksinäisyyttä, vaikka olisi muiden seurassa? Sen tietää vain ihminen, joka on kokenut yksinäisyyttä enemmän kuin vain ohimenevänä tunteena. Me kaikki kaipaamme ihmistä, joka kuuntelee meitä, tukee ja on läsnä, kun on vaikeaa. Yksinäisyyttä voi lievittää parhaiten toinen ihminen.

Annetaan vanhuksille aikaa, ei vain rahaa.

Olen kuntavaalien kampanjataptahtumien puitteissa tavannut erään senioriherran, joka tuli juttelemaan kanssani yli tunniksi. Olemme olleet kyseisen henkilön kanssa tekemisissä aikaisemminkin, minkä perusteella en odottanut meidän tulevan kauhean hyvin toimeen.

Kyseinen herra on eläkeläinen ja meillä oli monta asiaa keskusteltavana: mm. vanhusten hoito, vuokra-asuntojen tilanne täällä stadissa sekä köyhyys etenkin eläkeläisten keskuudessa.

Ollaan lähimmäisiä toisillemme

Joulu ja vuodenvaihde tuovat monelle kaivatun tauon arjen aherrukseen, kiireeseen ja hulinaan. Usealle pitkät pyhät merkitsevät kuitenkin "ei-kaivattua" yksinäisyyttä. Yksinäisyys on yleinen ja vakava ongelma Suomessa. Se ei kosketa ainoastaan yhtä ihmisryhmää tai sukupolvea, vaan läpileikkaa koko yhteiskuntaa. Yksinäisyyttä pidetään jopa yhtä suurena terveysriskinä kuin tupakointia. Se myös tappaa kolme kertaa varmemmin kuin ylipaino. Tutkimusten mukaan yksinäisyys kohottaa jopa 14 prosentilla varhaisen kuoleman riskiä.
 

Joulu tulee kerran vuodessa – oletko valmis?

Viime viikkoina on puhuttu ymmärrettävästi paljon syrjäytymisestä, sen mahdollisista syistä ja seurauksista. Kohta alamme puhumaan ihmisistä, jotka ovat yksin vastoin tahtoaan, hylättyinä, ilman perhettä, jouluna, vuoden suurimpana kirkollisena perhejuhlana.

Muistan omista ensimmäisistä jouluistani ennen kouluikää sen, että en saanut avata yhtäkään pakettia. Sain toki käteeni joskus jonkun lahjan, mutta ennen kuin kerkesin tarkemmin tutkailemaan sitä, oli joku isompi tullut ja vienyt sen kädestäni. Enkä sen koommin nähnyt lahjaa. Näin lastenkodissa.

Joulu – yhteisöllisyyden tai yksinäisyyden juhla

Viimeistään joulukuussa kadut ja kauppakeskukset täyttyvät ihmisistä. Joululaulut raikuvat ja ihmisillä on hyvä mieli. Joulu on parhaimmillaan yhteisöllisyyden, rauhan ja rakkauden aikaa.  Jouluvalot ikkunoissa, joululahjaostokset ja pyhien suunnittelu tuovat sydämeen iloa ja valoa. Mutta joulu ei ole kaikille iloinen juhla. Joulu on osalle meistä toivottomuuden, murheen ja huolen aikaa. Mistä löytää rahat joululahjoihin? Kenen kanssa viettää joulua? Miten selviän yksin?

Yksinäisyys- kansamme vaiettu tauti

Tämän viikon A2- ilta pureutui yhteiskuntamme vaiettuun ongelmaan, yksinäisyyteen. Tyydymme usein ajattelemaan onhan nykyisin vaikka mitä virikkeitä, harrastuksia ja tapahtumia. Miten kukaan voisi tuntea yksinäisyyttä? Olen kerran jos toisenkin itse jonottaessani esim. terveyskeskuksen infoon kuullut tahtomattani, kun edellä oleva ihminen haastaa elämänsä koukeroista virkailijalle, koska hänellä on tilaisuus puhua. Varmaa vastausta en tiedä, mutta oletan, ettei hänellä ole ketään muutakaan joille asiansa puhuisi. Se tärkein - Ihminen puuttuu.

Onko yksinäinen olemassa?

Ollaanko kavereita? Mitä sulle kuuluu? Kaikilla ei ole kavereita. Eikä kaikille kuulu hyvää. Joukossamme on jopa puoli miljoonaa suomalaista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Heiltä ei kukaan edes kysy kuulumisia puhumattakaan lämpimän halauksen antamisesta.

Yksinäisyys on tasa-arvoista. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, kaikissa tuloluokissa, naisissa ja miehissä. Kaveruutta ei voi ostaa, vaan siihen tarvitaan toisen ihmisen läsnäoloa ja huomatuksi tulemista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä