*

A Road to Hope

Koulukiusaaminen ja sen ikivihreä luonne

Kirjoitin tämän ensimmäisen lauluni helposti ikään kuin se olisi minulle annettu. Aiemmin olette ehkä tutustuneet blogissani muihin säveltämiini ja sanoittamiini lauluihin, joita olen tehnyt vasta myöhemmin.Tämä ko. linkki on ollut aiemmin myös toisen bloggaajan koulukiusaamista käsittelevän kirjoituksen kommenteissa.

Olen ollut koulukiusattu useiden vuosien ajan. Vaikka ymmärsin aihepiirin tärkeyden, vasta 23 vuotta myöhemmin tämä laulu on täällä teille kuunneltavana. Aihe ei ole kuollut ja vasta nyt olen selvinnyt paremmille vesille kiusaamisen ja syrjimisen aiheuttamista ongelmista. Tuohon selviytymisen pitkään jatkumoon liittyi tämän laulun saattaminen kuunneltavaan muotoon tänä syksynä.

Suuri ongelma elämässäni lapsuusiästä alkaen on ollut vaikea koulukiusaamisen ja muun kiusaamisen aiheuttama läheisriippuvuus, joka vaikutti jokaiseen ihmisuhteeseeni ja aina huonolla tavalla. Sitä tuli roikuttua epäkelvoissa ihmisuhteissa. Ja taas toisaalta lapsuudessa ja nuoruudessa muistan kelpoja ihmissuhteita, joissa roikkuminen aiheutti toiselle torjuntareaktion.

Vuosi vuodelta surulliset tunteeni nousivat eteeni. Millaisella ihmisellä ei ole omaa nimeä? Hänellä ei ole voimaa olla olemassa. Se, että käsittelen murheitani säveltämällä ja sanoittamalla on hyvin tyypillistä julkisuudessa esiintyville taiteilijoille. Eräs taiteilija totesi aihepiiriin, että moni tekee luovaa työtä selviytyäkseen hengissä tarkoittaen henkistä puolta ihmisessä.

Toisaalta tutustuttuani aihepiiriin nimeltä luovuus, tämän julkaisun kautta

http://www.creleco.com/jussi-t-koski/julkaisut/luova-hierre.php

tuli mieleeni, että luovat ihmiset ovat hyvinkin väärin ymmärrettyjä uhkia tavallisuudesta poikkeavina henkilöinä ja joutuvat alttiiksi kiusaamiselle ja syrjimiselle ja edelleen ovat herkempiä sekä puolustuskyvyttömämpi'ä siihen reagoimaan.

Kaikeksi onnekseni minulla paljasjalkaisella kaupunkilaisella oli mahdollisuus lapsuudessa leikkiä maalla ja sukulaislapsien kanssa, joilla yllättävää kyllä ei ollut minkäänlaista tarvetta kiusata millään tavalla. Päinvastoin! Nämä kokemukset ovat kantaneet eteenpäin.

Olen ymmärtänyt näistä yhteisistä leikin ja riemun kokemuksista, että kiusattuna olemiselleni ei ole ollut minusta johtuvaa todellista syytä, tarkoittaen, että minulla ei ole ollut ongelmia muodostaa ystävyyssuhteita, silloin kun epäedulliset olosuhteet ovat olleet poissa, kuten koulu- tai kaupunkilolosuhde. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kenelläkään olisi oikeutta missään tilanteessa kiusata ketään! Päinvastoin, jos jollakin on vaikeuksia ihmissuhteiden muodostamisessa, häntä täytyy siinä auttaa ja tukea.

 

Musta kissanpentu istui hiljan sylissäni, katsoi minua ja kehräsi. Tuolla hetkellä olin miettimässä kaikki hyviä toivon ajatuksia kaikille koulukiusaamisesta kärsiville lapsille ja ymmärsin, että tuo musta kissanpentu on tuon laulun 1. säkeistön musta kissa!

 

Seuraavasta linkistä avautuu kuunneltavaksi tämä koulukiusaamisen ikivihreyden todiste 23 vuoden takaa. Tämä aihe ei pöytälaatikossa himmene. Kiitokset muusikko Jarmo Myyrylle, kun kannusti minua laulamaan oman lauluni, terapiaa sekin! Musiikki ja taide ovat erinomaista terapiaa monissa eri vaikeissa ongelmissa kamppaileville.

 

Mikään ei ole muuttunut 23 vuodessa...

http://files.kotisivukone.com/mjj.net.kotisivukone.com/teasers_mjj.mp3

 

KIUSAAJAT (Teasers)
san. & säv. Mirjaleena Isoaho (1990)
sov. Jarmo Myyry   
       
Niin kuin tuolla pojalla ei ystävää ois
Jälkeen tuskien hän voisi kuolla pois
Liikaa hän painaa, sen huomata saa
Ystävänään musta kissa lohduttaa

Jotkut ne haukkuu, toiset vain lyö
Syyn siihen kertovat, on liian pitkä vyö
Paksut on sormet, posket punoittaa
Puhuessaan sydämellään hän nauraa

    Koulussaan hän seisoo vieressä seinän
    Eikä puhu kenellekään
    Huomaamattomasti kääntää pään
    Ettei kukaan näkisikään

Ei syytä hän löydä, miks elää tääll vois
Elämää, joka ei  mitään hälle sois
Yksin kyyneleet kuumat polttaa
Toivoen silti että joku  huomaa

    Koulussaan hän seisoo…

Hän päivästä toiseen täynnä murhettaan
Niin kuin muutkin liian pienissä housuissaan
Mutta kertokaa hänelle hän tärkeä on
Niin huomaat että elämältä saat palkinnon


- > Omistettu niille, jotka eivät selvinneet ja niille, jotka vielä kärsivät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat