*

A Road to Hope

Kuinka Björn W. osallistui vallankumoukseen maassamme?

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen lehtori Tuomo Pietiläisen ohjauksessa journalistiopiskelija Anu Kantola kirjoittaa arviotaan HS:ssa 18.9 Björn Wahlroosin elämäkerrasta. Björn kyseenalaisti valtion 1970-luvulla kuuluen aikansa vallankumouksellisiin. Rehellistä puhetta. Mies keikkuu Roope Ankan roolissa ja sävähdyttää valtion raunioita yhdessä muiden vallankumouksellisten tahojen kanssa erilaisilla lausunnoillaan, joihin Pietiläinen itse haluaisi kuuluvan myös kiinnostusta tulevaisuuteen ja jonkin uuden aloittamiseen.

 

 

Björn vaihtoi Pietiläisen mukaan julkisesti vuonna 1973 SKP:n jäsenyyden ja taistolaisuuden taloudelliseen liberalismiin. Väitöskirjassaan hän käytti juutalaista filosofia Ayn Randia, joka oli tunnettu kommunismin pelostaan.

 

 

Mitä Björn oikeasti on tehnyt? Björnin toiminta ja omaisuus perustuu valtionyhtiöiden yksityistämiseen, jotta valtion suorittama markkinoiden häirintä saadaan loppumaan. Mikä vallankumous on kyseessä? Luokkasota? Ei.

 

 

Björn on roolissaan osallistunut vallankaappaajana valtion olemassaolon murentamiseen kansalaisomisteisen valtioyrityksen saneeraajana. Valta on kaapattu kaikissa maailmanvaltioissa samanaikaisesti yhden maailman valtion perustamiseksi. Björn ei ole koskaan hylännyt kommunismia, vaan hän on superkommunisti eli globalisti eli gommunisti. Saneerauksen kohteena oleva valtioyritys pilkotaan, uudelleen järjestellään, myydään lihoiksi kaikki myytävä ja todetaan lopulta valtio todetaan maksukyvyttömaksi ja ylivelkaantuneeksi.

 

 

Tässä vaiheessa kaaosta YK:n (maailmanvaltion siemenhallituksen) rooli maailmanpelastajana vahvistuu, rahaliikenne tulee täydellisesti hallituksi, vallan keskittymä huipentuu globaalissa mittakaavassa huippuunsa, sääntely alkaa, luonnonvarojen omistus on jossakin, mikä ei liity entisen valtion asukkaisiin millään tavalla.

 

 

Vallankumous on hoidettu propagandalla, aseita on käytetty vain villeimmissä maissa. Ylivelkaannuttaminen on halvaannuttanut kansalaiset ja valtiot toimintakyvyttömiksi. Vallankumous on laillistettua globalistista toimintaa, eikö olekin näppärää. Huomasitko edes mitä tapahtui? Kansa omisti kaiken, nyt ei juuri paljoakaan ole jäljellä. Ei hätää, voit aina ostaa osakkeita, lohduttaako?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tuossa eka lauseessa pitäisi olla Anu Kantola ei Tuomo Pietiläinen. Pietiläinen oli kirjan kirjoittaneiden jourmalistiopiskelijoiden ohjaaja.

Käyttäjän mirjaleenaisoaho kuva
Mirjaleena Isoaho

Korjataan! Kiitos! Kahvilassa oli lyhyt aika tarkistukseen käytettävissä : )

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Siis Kantola on sosiaalitieteiden lehtori eli pitäisi varmaan olla: Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen lehtori Anu Kantola kirjoittaa arviotaan HS:ssa 18.9 Björn Wahlroosin elämäkerrasta. :)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Nallella on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni finassitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihon kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela, osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter Fagernäsin 0] kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä aatteiden harhamaailmaan.

Nalle on lähtöisin apteekkien höyryistä –

hänen äitinsä oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma” ja isä ”Buntta” *] oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle Isokalliota 2], joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden osalta.

Wahlroos takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän. Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi – muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista, joilla muhivat maailman suurimmat pankit.

Nalle tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista – laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

...
VIITTEET
0] Peter Fagernäs ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Fagern%C3%A4s - [wiki]
*] Bror ”Buntta” Wahlroos, jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos - [wiki]
2] Kalle Isokallio ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio - [wiki]


Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista …
[ … http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/arvostukset-... … ]

Eletään vuotta 2007 - Arvostukset kohtaantuvat kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle” Wahlroos – samaan aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki Katainen siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli Niinistön avulla ---

[ … talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa -

tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä.

Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle.

Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista.

Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.

Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvaliite:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --

Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?


AL – US
BLOG 23 096 | 2 112 | 2 421 - IL
---17092013---

doc.: wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer

837 | 7506
XEOX

Käyttäjän mirjaleenaisoaho kuva
Mirjaleena Isoaho

Itsenäisyyspuoluelaisen tunteilla maalaavalla tekstillä ohitetaan vallitseva todellisuus: globaalisti verkottunut joukko, (johon IPUkin kuuluu) joka tähtää globaaliin superkommunismiin, jossa Björn ja Ilkkakin lyövät kättä "rauhan ja oikeudenmukaisuuden" kulisseissa ja kilistelevät totalitaarisen, stalinistisen kestävän kehityksen propagandalle.

Björn toimii ja te IPUssa osallistutte propagandaosaston toimintaan pidättäytymällä keskusteluista maailmanvaltio ja maailmanhallituskehityksestä: se on tabu, strategisista syistä!

Toimituksen poiminnat